Draivia tiimityöhön – tunne itsesi ja taklaa häiriöt

Draivia tiimityöhön – tunne itsesi ja taklaa häiriöt

posted in: Uncategorized | 0

Toimiva tiimityö näkyy niin työyhteisön ilmapiirissä, suoriutumisessa, tuloksissa kuin asiakastyössä. Toimivaa tiimityötä voi lähestyä monella eri tavalla. Itse pidän lähestymistavasta, jossa lähdetään liikkeelle itsetuntemuksesta, tunnistetaan erilaisia persoonia ja analysoidaan, miten tiimin jäsenten luontaiset taipumukset edistävät tai estävät tehokasta tiimityötä… ja miten tämä kaikki saattaa ilmetä erilaisina ”toimintahäiriöinä” tiimissä.

Erilaiset persoonat asettavat haasteita ja mahdollisuuksia tiimin toiminnalle Tiimin tavoite ja tehtävä määrittävät sen, millaisia ”tyyppejä” erinomainen suoriutuminen vaatii. Jos tiimin pitäisi löytää nopeasti uusia ratkaisuja ja saada aikaiseksi muutos, sillä on edellytykset onnistua, jos tiimistä löytyy oikeanlaisia persoonia: ongelmanratkaisutilanteessa rationaalisesti toimiva, uusia ratkaisuja luovasti etsivä, tavoitehakuinen ja aikaansaava sekä läpiviennistä vastaava toteuttaja. Nämä piirteet harvemmin löytyvät yhdestä ihmisestä…

Ihmiset saavat enemmän aikaiseksi tiimeissä, joissa osataan huomioida ja hyödyntää erilaisuutta. Onnistunut erilaisuuden hyödyntäminen edellyttää, että tiimin jäsenet tuntevat hyvin itsensä sekä toisensa ”karvoineen päivineen”. Tämä luo edellytykset sille, että tiimiläiset uskaltavat tuoda mielipiteensä avoimesti esiin ja tuntevat olonsa turvalliseksi ottaa riskejä. Kyse on psykologisesta turvallisuudesta, joka paljon siteeratun Googlen tutkimuksen mukaan selittää 40% tulosta tuottavien tiimien menestyksestä.

Patrick Lencioni* kuvaa samaa ilmiötä nimetessään viisi toimintahäiriötä, jotka estävät tehokkaan ja yhtenäisen tiimitoiminnan. Näistä tiimin toimintahäiriöistä keskeisin on luottamuksen puuttuminen. Edellä mainittu psykologinen turvallisuus luo perustan onnistuneelle luottamuksen rakentamiselle.  Kun tiimin jäsenten kesken vallitsee luottamus, tiimiläiset uskaltavat myöntää heikkouksiaan, virheitään ja tunnustaa epävarmuutensa. Tämä tarkoittaa rohkeutta olla ihan oma itsensä. Tiimiläiset pyytävät apua toisiltaan eivätkä ota nokkiinsa, kun saavat toisilta vinkkejä omasta vastuualueestaan. Tällaisessa tiimissä arvostetaan ja hyödynnetään toisten osaamista ja kokemusta.

Luottamuspulan lisäksi Lencionin nimeämät neljä muuta tiimin toimintaa tosielämässä haittaavaa häiriötä ovat: konfliktien pelko, sitoutumisen puute, vastuun välttely ja tulosten huomiotta jättäminen.

Luottamus luo edellytykset myös seuraavan häiriön, konfliktien pelon, taklaamiselle. Kun tiimissä ei vältellä konflikteja eikä politikoida, kaikkien tiimiläisten ideat hyödynnetään. Parhaat ja nopeimmat ratkaisut syntyvät rakentavista keskusteluista. Kun tiimi heittäytyy ristiriitojen käsittelyyn, palaverit ovat vilkkaita, innostavia ja kiinnostavia.

Tiimin kyky käsitellä konflikteja rakentavasti vaikuttaa kolmannen häiriön, sitoutumisen puutteen, korjaamiseen. Kun tiimin jäsenet tuovat esiin erilaisia näkökulmia, syntyy yhteisiä päätöksiä. Sitoutuneella tiimillä on selvä suunta ja yhteiset päämäärät sekä asioilla tärkeysjärjestys. Sitoutunut tiimi ei pelkää epäonnistumisia ja se oppii virheistä. Tiimi pystyy myös muuttamaan varsin helposti suuntaa.

Jos tiimi haluaa vältellä epämukavia vuorovaikutustilanteita, se voi johtaa vastuun välttelyyn. Tämä on neljäs tiimitoiminnan häiriöistä. Toimiva tiimissä otetaan yhteisesti vastuuta siitä, että kaikki tekevät parhaansa. Jäsenet ovat toisilleen tilivelvollisia ja varmistavat, että esimerkiksi alisuoriutuja kokee painetta parantaa suoritustaan. Kyse on myös keskinäisestä kunnioituksesta.

Tiimin saavuttama tulos voi jäädä huomiotta, jos yksilöllisten tavoitteiden ja henkilökohtaisen statuksen tavoittelu estää sen. Toimivassa tiimissä tiimin etu asetetaan omien etujen ja tavoitteiden edelle. Kun tiimi on keskittynyt yhteisiin tuloksiin, se myös iloitsee menestyksestään yhdessä!

*Patrick Lencioni: Viisi toimintahäiriötä tiimissä, 2014

Leave a Reply