Johtoryhmän toiminnan laatuun ja tehokkuuteen kohdistuu odotuksia ja vaatimuksia useammalta taholta. Liian harvoin johtoryhmissä kuitenkaan nähdään tarpeelliseksi, halutaan tai uskalletaan arvioida kriittisesti omaa toimintaa. Jatkuvan parantamisen ja esimerkillisen toiminnan hengessä johtoryhmän olisi hyödyllistä tehdä säännöllisesti itsearviointia – pohtia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.
Johtoryhmän toimenkuvan tarkastelu ja tarkentaminen ajoittain sekä siitä sidosryhmille viestiminen on myös aiheellista: Miksi johtoryhmä on olemassa ja mitkä ovat sen keskeiset vastuut, tehtävät ja valtuudet. Mitkä ovat yhteiset tavoitteet? Mitä pitäisi saada aikaiseksi?
Johtoryhmäläisten itsetuntemuksen lisääminen sekä luontaisten toimintatyylien ja erilaisuuksien tunnistaminen puolestaan auttaa hyödyntämään jokaisen vahvuuksia.
Tässä muutamia näkökulmia johtoryhmän toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Ilmapiiri, vuorovaikutus ja päätöksenteko. Toimivassa ja aikaansaavassa johtoryhmässä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Hyvä johtoryhmä ei hymistele eivätkä henkilöristiriidat hierrä. Jokainen uskaltaa tuoda esiin oman näkemyksensä, omia sanomisia ei tarvitse varoa eikä konflikteja lakaista maton alle. Jokainen osallistuu aktiivisesti keskusteluun eikä keskity vain odottamaan omaa puheenvuoroaan. Kaikkia kuuntelevat kaikkia, ja ideoita jalostetaan yhdessä.
Jokaisella on hyvä tai vähintäänkin riittävä valmius käsitellä asiaa kuin asiaa sekä aito halu vaikuttaa niitä koskeviin päätöksiin. Päätöksenteossa kaikkien näkemykset otetaan huomioon. Yhdessä tehdyistä päätöksistä otetaan myös vastuuta, niihin sitoudutaan ja ne viedään sovitusti käytäntöön.
Fokus, ajankäyttö ja aikajänne. Miten paljon aikaa käytetään esimerkiksi talousasioihin ja miten pinnallista tai syvällistä niiden käsittely on? Parhaimmillaan talousasioiden käsittely on monipuolista ja perusteellistakin kannattavuuden, kassavirran tai investointien analysointia. Entä miten laajasti ja millä kulmalla henkilöstövoimavaroja käydään läpi? Parhaimmillaan fokus on kustannusten lisäksi ihmisten johtamisessa ja kehittämisessä vahvasti kytkettynä liiketoimintaan.
Johtoryhmän agenda kertoo usein asioiden tärkeydestä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Moni johtoryhmä aloittaakin agendansa asiakkaista. Tai jos työturvallisuuden parantaminen on julistettu vuoden tärkeimmäksi kehittymistavoitteeksi, siinä onnistuminen on agendalla ykkösenä.
Entä kuinka paljon johtoryhmä käyttää aikaansa peräpeiliin tuijottamiseen vai onko katse kohdistettu vahvasti tulevaisuuteen? Onko fokus strategisissa asioissa vai päivittäisissä lillukanvarsissa? Ohjaako johtamisjärjestelmä selkeästi taloudellista ja toiminnallista suunnittelua, läpivientiä ja seurantaa?
Erilaisuuden hyödyntäminen. Jokaisella meillä on oma luontainen tapamme toimia ja persoonallisuutemme, joka myös näkyy ja kuuluu. Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen ei ole itsestäänselvyys. Erilaisuuden hyödyntämisessä piilee kuitenkin johtoryhmän merkittävä voimavara.
Samankaltaisuutta on helppo ymmärtää, mutta persoonan ääripäät saattavat ärsyttää. Toisaalta, jos koko johtoryhmä on moodiltaan ”samasta puusta veistetty”, olisin huolissani sen tuloksentekokyvystä. Ääripäitä tarvitaan, jotta asioita tapahtuu.
Johtoryhmä tarvitsee strategista ajattelua ja operatiivista tehokkuutta, järjestelmällisyyttä ja luovuutta, haastamista ja mukautumista, uudistajaa ja säilyttäjää. Kun johtoryhmässä pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan, se innostaa ja mahdollistaa maksimipotentiaalin käytön. Työpersoonan profilointityökalu toimii vahvuuksien tunnistamisessa erinomaisena apuna.
Johtoryhmän kokous on päättynyt. Syntyikö hyviä päätöksiä, jotka johtavat parempiin tuloksiin? Saitko uusia näkemyksiä ja ideoita? Saitko lisää virtaa akkuusi vai tyhjenivätkö energiatankkisi? Tuliko fiilis, että on mahtavaa kuulua niin osaavaan ja aikaansaavaan porukkaan?